torstai 1. syyskuuta 2016

"Pieni musikaali suurista tunteista"

Tiistaina kävimme B:n kanssa katsomassa
Linnateatterissa Tivolin ennakkonäytöstä.
Oli mukava saada kaupunginteatterilta
 tilaisuuteen kutsu ja päästä tapaamaan
muitakin alueen bloggareita :)

Olimme viime viikon Kreikassa ja jännittti
kuinka reissusta edelleen 
vähän väsynyt esikoiseni mahtaa jaksaa seurata
esitystä, mutta hienosti riitti maltti
ja miksei olisi riittänytkin sillä 45 minuuttia kestävä 
show oli täynnä toimintaa!



Kiva retki alkaa!



Matkalla maalaispoika pääsi ihmettelemään Aurajoki-rantaa
hienossa säässä.


"Maailmassa monta on ihmeellista asiaa.."



Alkuun meitä hemmoteltiin maistuvilla leivonnaisilla
ja oli ihanaa päästä jutustelemaan 
muiden naisten kanssa :)








Pienille oli Tivoli-aiheisia värityskuvia :)

Kuva: Juha Harju ja Sam Sihvonen

Tivoli on teemana jo ihana
ja julistekin oli toteutettu niin hienoksi,
että kehystämme sen esikoisen huoneeseen :)

Kuva. Otto-Ville Väätäinen

Puvustuskin oli ensiluokkaista, 
ainakin tämä aikuinen pääsi tunnelmaan helposti
mukaan ja tuntui, että satu todella elää!

Kuva: Otto-Ville Väätäinen


Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Ja sitten Möttönen,
tuo turun murteella höpöttävä hellanterttu <3
Todella sympaattinen hahmo ja sai meidän 4-vuotiaan
räjähtämään nauruun sanoessaan, että pieru on hauskinta maailmassa!
B on ehdottomasti samaa mieltä :D

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Tivolissa käydään läpi erilaisia tunnetiloja 
ja sitä, että se on tosi ok jos joskus esimerkiksi
pelottaa tai kiukuttaa.
Koitin vähän tarkkailla B:n fiiliksiä tarinan
edetessä, mutten siellä vielä saanut hänen ajatuksistaan kiinni.
Ainoastaan kun jokin oli hauskaa niin silloin
naurettiin kovaan ääneen. 


Pelkotunteeseen päästiin käsiksi kun
pieni Sofia ja Möttönen menivät kummitustaloon.
Siellä oli "hirviöitä" jotka eivät aikuisen silmään
olleet kovin kammottavia, mutta näyttämölle oli luotu hienosti 
oikea tunnelma niin, että se sai pienen pojan vieressäni
hakemaan kainalopaikkaa.

Esikoisemme on todella herkkä ja joskus Dinojunakin
on liian jännää hänelle.
Kummitustalo-kohtaus oli kuitenkin aika lyhyt ja päättyi
niin, että lopuksi "hirviöistä" laskettiin leikkiä
ja Sofia-tyttö voitti pelkonsa ja sen myötä myös
B kaivautui kainalostani takaisin omalle istuimelleen :)


Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Illalla kotona juttelimme Tivolista ja siitä mitä siitä jäi mieleen.
No pieruhan siitä jäi mieleen :D
Mutta siitä saatiin myös hyvä keskustelu kun kyselin
häneltä esityksen tapahtumista ja siitä mitä tunnetta Sofia kulloinkin tunsi.
Sen jälkeen juttelimme vielä siitä mikä B:n mielestä on pelottavaa,
surullista, jännittävää tai hauskaa.
Arvaatteko mikä on hänen mielestä hauskaa?
Niin, pieru.

Vaikka hauskoista tunteista ja asioista on helppo puhua,
niin pienen on usein hankalaa käsitellä vaikeampia tunteita kuten vaikka
hämmennystä ja pettymystä.
Ja joskus olen lukenut, että lapsen tunteita tulisi puhutella niiden nimillä
jotta lapsi oppisi mistä tunteesta on milloinkin kyse,
ja että jokaisen tunteen 
tunteminen kuuluu elämään.
Joskus on äärimmäisen vaikea polvistua kiukuttelevan
lapsen eteen ja sanoa: "Sinä olet nyt pettynyt, koska..."
Mutta kuulostaa ihan järkeenkäyvältä toimintatavalta
sillä mitenkä niitä asioita muuten oppisi jos kukaan ei niitä opettaisi :)

Tivoli kannattaa käydä katsomassa jo senkin takia, että
siitä tuli hyvä pohja lapsen tunnekeskustelulle
mutta ennenkaikkea sen vuoksi, että
on ihanaa viettää aikaa lapsen kanssa 
hauskan ja värikkään esityksen parissa!

Kuva: Siiri Liitiä


Lopuksi pääsimme vielä porukalla kuvaan näyttelijöiden
kanssa ja siitä jäi mukava muisto kivasta teatterikokemuksesta.



Millaisia tunnekäyttäytyjiä teidän perheissä on?

Se on välillä niin vaikeaa tulkita mitä lapsi ajattelee.
Tämä aiempi Dinojuna-tapaus oli kun ohjelmassa odotettiin 
dinosaurusten poikasten kuoriutumista, ja kun munat alkoivat
säröillä niin B oli kauhuissaan. Kerran taas Ryhmä Haussa oli 
kummituksia, mutta ne eivät ainakaan silminnähden
herättäneet sen suurempaa pelkoa.

Lastenohjelmienkin suhteen noudatan ikärajoja.
Olen joskus kuullut aikuisen suusta, että
hänen lapsi saa katsoa vanhemmille tarkoitettuja
ohjelmia aikuisen kanssa niin aikuinen voi seurata, 
ettei ohjelma ole lapselle liian jännä.
Olen tästä vähän eri mieltä sillä aikuisen on 
vaikea tietää mikä vaikuttaa lapseen mitenkin.
Olenkin antanut viisaampien määrittää ohjelmille ikärajat
ja noudattanut niitä :)

Iso kiitos kaupunginteatterille blogiyhteistyöstä ja siitä, että pääsimme
osallistumaan Tivolin ennakkonäytökseen!



Teatteriterveisin Tiina

3 kommenttia:

  1. Tulin nyt heti käymään täällä blogisi puolella ja oi mitä kaikkea kivaa täällä onkaan. Tulen siis vierailulle toistekin!
    Oli kyllä mukava reissu teatteriin ja juuri mainitsemaasi aikaa lapsen kanssa kahdestaan. Niin, ja oli kyllä mukava nähdä teitä muita äitejä ja bloggaajia.
    Aurinkoiset syysterveiset täältä Raumalta!

    VastaaPoista
  2. Kiitos! :) Sinun blogisi on todella hurmaava ja tulen myös kurkkimaan jatkossakin teidän kuulumisia!
    Toivottavasti tavataan vielä jatkossakin!

    VastaaPoista
  3. Hei, oli kiva blogitapahtuma ja mukava nähdä muita alueen bloggareita.

    Tuo juliste on tosiaan ihana, joten mainio idea laittaa se seinälle kehyksiin! :)

    VastaaPoista